Vopla weblog

Olemme olleet HILMAn ja Hankenin pilottien kanssa videoitse yhteyksissä ja keskusteltu laatutyön etenemisestä sekä pilottiraporttien kirjoittamisesta. Molemmissa hankkeissa on edistytty hyvin, laatutyötä on hahmotettu ja toimenpiteisiinkin on jo päästy.

Hankenin osalta iloinen uutinen on se, että Vopla pilottityönä tehty Swedish as a Foreign Language -kurssin laatukäsikirja tullaan liittämään koko yksikön laatutyöhön. Se varmasti kannustaa jatkamaan valitsemallanne linjalla. Kerstin ja Kaie ovat myös jatkaneet omien prosessikuvausten kehittelemistä, joista olikin hyvä esimerkki pilottiraporttinne ensimmäisessa draftissa.

Hilmassa on puolestaan jatkettu laadun määrittelyä mm. suunnittelu- ja kehittämispäivillä. Esiin on erityisesti noussut verkoston laadun määrittäminen, miten eri organisaatioiden omat laatukulttuurit ja laatutyö on yhdistettävissä verkoston voimavaraksi. Hilmalaiset ovat pohtiinet myös sitä, missä määrin verkosto voi laatuajattelua "tuputtaa" toimijoille.

Mentorina on ollut palkitsevaa tehdä yhteistyötä innostuneiden yliopistotoimijoiden -Kerstinin, Kaien, Aiskan ja Sannan - kanssa. Keskustelumme ovat antaneet uusia näkökulmia ja ajatuksia opetuksen laadusta ja siihen liittyvästä työstä.

Seuraavan kerran tapaamme sitten Lappeenrannassa 12.10.

Taasha myö tavattii, niin kuin täällä Etelä-Karjalassa toivotetaan

T. mentori-Kristiina

Tiivistelmän on kirjoittanut pilotin mentori.

HILMA-verkoston laatutyö on lähtenyt käyntiin hiljalleen verkoston yhteisissä laatukeskusteluissa. HILMA-verkosto on päättänyt keskittyä tämän vuoden pilotoinnissa verkoston kurssien arvioinnin kehittämiseen. Kurssien arviointia on jo tehty aikaisemmin, mutta tänä vuonna halutaan arviointia kehittää systemaattisempaan suuntaan.

Tätä varten HILMA-verkosto on avannut uuden portaalin, jossa päivitykset tapahtuvat verkoston kaikissa yliopistoissa. Tarkoitus on myös luoda sähköiset lomakkeet kaikille verkoston opettajille. Verkko-opettaminen HILMA-verkostossa on meriitti ja sitä halutaan tukea.

HILMA-verkoston laadunhallinnan näkökulmassa ei tarkastella suoranaisesti verkko-opetuksen laatua vaan verkoston opetuksen laatua. Tämä asettaa laadunhallinnalle varmasti haasteita, koska laatutyö nähdään osana koko verkoston toimintaa ja johtamiskulttuuria.

Kurssien arvioinnin kehittäminen aloitetaan syksyllä verkoston kehittämispäivillä. Tällä hetkellä ajatuksena on kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: opiskelija-arvion rooli, ulkopuolisen arvioijan rooli koko kurssin aikana, miten arviointia ja siitä saatua tietoa hyödynnetään. Arvioinnista halutaan tehdä jokavuotinen käytäntö, mikä ei kuitenkaan ole pakollista, mutta suotavaa.

HILMA-verkostossa halutaan myös kehittää tavoitteiden, suunnittelun, toteutuksen, palautteen, kehittämisen, arvioinnin, laadun ja vaikuttavuuden kehä. Verkoston suunnittelijan Aino-Maija Hiltusen sanoin: ”Vaikuttavuutta ei synny ilman laatua, laatu ei synny itsestään tai sattumanvaraisesti.”

Aiska ja Sanna, kommentoikaa ja lisäilkää asioita, jotka olen unohtanut.

Iloista juhannusta ja lämmintä kesää Kristiina

Pilottikuulumisia Swedish as a Foreign Language –kurssista

Tässä lyhyt yhteenveto tämän kevään Swedish as a Foreign Language –kurssin pilotoinnin etenemisestä pilottimentorin tekemänä.

Laatutyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Aluksi pilottitoimijat kuvasivat kurssin nykytilan hahmottelemalla mind-mapilla mitä asioita tällä hetkellä kurssin toteuttamiseen kuuluu. Samalla he määrittelivät oman laadun käsitteensä, hankkeen yleiset tavoitteet sekä kuvasivat haasteet, jotka kurssin toteuttamisessa on ollut. Kurssista laadittiin laatukehikko, jossa kuvattiin laatutyön arvot ja periaatteet, tärkeimmät laatukriteerit ja indikaattorit sekä nykyiset mittarit ja arviointikriteerit.

Hankkeessa on myös tarkoitus kehittää oma laatumatriisi Voplan matriisien pohjalta sekä matriiseihin liittyvien prosessien kuvaus. Koska koulutusorganisaatiossa prosessit ovat yleensä innovatiivisia, pilottitoimijat katsoivat että on parempi lähteä soveltamaan Voplan prosessikuvauksia ja katsoa myös muita koulutukseen liittyviä prosessikuvauksia ja kehittää niistä oma prosessikuvaus. Pilottitoimijat totesivat, että Swedish as a Foreign Language –kurssi on luonteeltaan evolutiivinen ja autopoeettinen. Pääprosessit on jo päätetty, joita lähdetään kuvaamaan. Näitä prosesseja ovat: oppimateriaalin tuotanto, opetus, koordinointi, tukipalvelut sekä markkinointi. Kehittämiskuvaus koko kurssin kokonaisuudesta on tärkeää, koska sen avulla on tarkoitus tehdä näkyväksi ”heikkoja” tai kehittämistä vaativia kohtia.

Kommentoikaa Kerstin ja Kaie kun ehditte ja korjatkaa ajatuksia, jos en ole niitä ihan sisäistänyt.

Lämmintä juhannusta ja kesää. Palataan asiaan taas elokuussa.

Kristiina

Tervehdys Voplan pilotit!

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pilottihankkeessa on laadittu kuvausta tähänastisesta pilottityöskentelystä ja kokemuksista matriisin käytöstä. Oikiksen pilottityöryhmä nostaa esille tärkeitä huomioita johtamisesta, organisaatiosta, yhteisöllisyydestä, arvioinnista ja prosessien kuvauksesta. Seuraavassa muutamia seikkoja oikiksen pilotointityöskentelyyn ja raportointiin pohjautuen, jotka ovat varsin kiinnostavia nykytilan kuvaus- ja valintavaiheen näkökulmasta.

Yliopistossa tieteenalat ja oppiaineet toimivat autonomisesti ominaispiirteidensä ja tieteellisen tutkimuksen konventioiden varassa. Tiedekuntatason tai laitoksen johdon tasolla ei niinkään puututa alakohtaisesti opetuksen kehittämiseen. Näin ollen verkostojen luominen on tehokas tapa kehittää opetusta. On siis hyödyllistä pohtia, miten yhteisöllisyyden kehittäminen ja verkostoituminen nivotaan osaksi opetuksen laatutyötä.

Sen sijaan osaaminen, resurssit ja arviointitoiminta on koettu asioiksi, joille tiedekuntatasolla luodaan edellytykset. Asiantuntijaorganisaatio asettaa omanlaisensa haasteet johtamiselle, joka on erilaista kuin esimerkiksi tuotantoteollisuudessa. Yliopistossa opetustoimen johtamista voi olla vaikea kuvailla, ja organisaatiota ylipäätänsä hahmottaa. Rakenteita voimme kuvata, mutta miten tavoittaisimme johtamiseen liittyvät prosessit?

Oikiksen Vopla-pilottityöryhmässä on pohdittu laatutyön keskeisiä arvo- ja tavoitelähtökohtia sekä muita taustatekijöitä. Työryhmän jäsenet painottavatkin näiden taustatekijöiden tunnistamisen merkitystä, ettei synny harhakäsitystä kriteerien ja mittareiden neutraaliudesta. Myös laatutyön vastuunjako on asia, joka on mietityttänyt. Laatutyön vastuuverkoston avulla pyritään varmistamaan laatutyön jatkuvuus.

Vastuunjaon on myös välityttävä prosessien kuvauksista. Suunnitteluvaihe on verkko-opetuksen onnistumisen kannalta olennainen, samoin jälkikäteen tapahtuvat toimet ovat tärkeitä. Mutta miten tavoittaa itse opettamisen prosessin? Entä miten opetusprosessi näyttäytyy opiskelijan näkökulmasta? Myös oppimisen osalta voimme puhua jaetusta vastuusta.

Kiitos oikiksen pilottityöryhmälle ajatuksia herättävistä pohdinnoista. Kiitokset myös kaikille piloteille tämän kevään työskentelystä. Syksyllä jatketaan, mutta sitä ennen rentouttavia kesäpäiviä!

t. Erika

Sosiaalipsykologian laitoksen pilotti on lähtenyt mukavasti käyntiin. Verkko-opetuksen laatutyö aloitettiin laitoksella keskusteluilla henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli saavuttaa yhteinen näkemys verkko-opetuksen laadusta ja siitä miksi laatutyötä tarvitaan. Pilotin vetäjät, Mia ja Jaana-Piia, perehtyivät laitoksen verkkostrategiaan ja aikaisempaan laatumateriaaliin, mm. laitoksen voittamiin laatupalkintoihin. Me Voplalaiset saimme pilotilta myös laatukäsikirjasta hyvää palautetta, jonka perusteella pyrimme kehittämään "laatukäsistä" edelleen.

Seuraavaksi laatutyötä jatkettiin kartoittamalla laitoksen verkko-opetuksen nykytila eli laitoksella pidetyt verkkokurssit ja muut verkossa olevat oppimateriaalit (ks. tulokset pilotin verkkosivulta http://www.vopla.fi/pilotit/sospsyk.html). Nykytila kartoitettiin haastattelemalla laitoksen opettajia ja keskustelemalla laitoksen johtajan kanssa.

Laitoksella on käyty keskustelua erityisesti verkko-opetuksen laatutyön tarpeesta ja tavoitteista. Tavoitteena on kehittää erityisesti verkko-opetuksen dokumentointia, jotta osaamista ja hyviä käytänteitä saataisiin siirrettyä eteenpäin verkkokurssin vetäjän vaihtuessa. Laatutyön tarve ja toteuttamistavat puhuttavat laitoksella nyt laajemminkin (lue lisää osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/pirttilabackman.htm).

Seuraavana laitoksen pilotissa järjestetään laitostason laatukeskustelu, pyritään määrittelemään laatutavoitteita tarkemmin ja valitaan ja muotoillaan joitakin laatumittareita. Lisäksi tavoitteena on ottaa mukaan opiskelijanäkökulma. Mia ja Jaana-Piia sekä muuta pilottiin osallistuneet laitoksella, olisi kiva kuulla kokemuksianne pilotin etenemisestä.

Hyvää kesää kaikille!

t. Annika