Lokari ja weblogien opetuskäyttö

6.5.2004 @ 18:38 · Käveleminen

Esitelmässä TieVie-asiantuntijakoulutuksen 2004 - 2005 tekniikkaryhmälle Oulussa 7.5.2004 esittelen TieVie-kouluttajakoulutuksen kehityshankkeeni, sekä pohdin yleisesti weblogien opetuskäytön mahdollisuuksia yliopistossa. Lopuksi esitän joitain ajatuksia oman kehityshankkeen pohdintaan.

Lokari - henkilökohtainen julkaisujärjestelmä

Kehityshankkeeni lähtökohtana oli löytää järjestelmä oppimateriaalien hallintaan ja julkaisemiseen erityisesti tiedekunnan TVT-kursseille. TieVie-koulutuksen aikana alkuperäinen asetelma kuitenkin muuttui ja tuloksena oli teknisesti yksinkertaisempi väline: weblog-tyyppinen julkaisujärjestelmä. Ei siis tullut takkia, tuli lapaset. Loppujen lopuksi lapasille oli kuitenkin enemmän käyttöä - ja enemmän käyttäjiä. Lokari tarjoaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa välineen henkilökohtaiseen julkaisuun opettajille, tutkijoille, opiskelijoille, hallinnolle ja tutkimusprojekteille.

Weblogeista yleisesti

Weblogit (tai "blogit", suomeksi esim. "verkkoloki") ovat viime vuosina yleistynyt webbisivuformaatti, jolle on tyypillistä mm. seuraavat ominaisuudet:

  • Päiväkirjamainen muoto: Sivusto koostuu lyhyistä merkinnöistä, joista uusimmat esitetään sivuston etusivulla.
  • Tiivis päivitystahti ja linkkien runsaus: Weblogit ovat usein ajankohtaisia, merkinnät ovat usein kommentoituja linkkejä ja myös itsenäiset puheenvuorot sisältävät usien linkkejä tekstissä viitattuihin asioihin.
  • Henkilökohtaisuus: Weblog korvaa yleensä käyttäjän "perinteisen" kosisivun - blogi edustaa kirjoittajaansa verkossa ja sivustot ovat yleensä (eivät toki aina) henkilöön sidottuja.
  • Päivitetään julkaisujärjestelmällä: Edellytys blogien suosiolle on ollut helppokäyttöisten weblog-julkaisujärjestelmien yleistyminen. Sivustoja pääsee hallinnoimaan suoraan selaimella, eikä sivutson ylläpito välttämättä vaadi juurikaan teknistä osaamista.

Nämä ominaisuudet sinänsä eivät vielä tee weblogeista verkko-opetuksen kannalta erityisen kiinnostavia. Blogeissa on kuitenkin eräs kiinnostava emergentti ominaisuus: Weblogit muodostavat hajautettuja keskusteluja ja näiden ympärille syntyviä verkostomaisia ja avoimia keskusteluyhteisöjä.

Blogien tekniikkaa ja konventioita

Weblogit ovat siis paitsi julkaisu- myös vuorovaikutusvälineitä. Tätä tarkoitusta varten weblogeissa on käytössä joitain varsin yksinkertaisia tekniikoista ja konventioita, jotka kaikki lisäävät niiden vuorovaikutteisuutta.

  • Kommentointi: Useimmissa weblog-julkaisujärjestelmissä on mahdollisuus liittää merkintöihin kommentointimahdollisuus, jolloin jokaiseen merkintään liittyy yksinkertainen keskustelupalsta.
  • Trackback: Usein blogimerkintöjä kommentoidaan kirjoittamalla siitä omaan blogiin. Trackback on järjestelmä tällaisten kommenttien seuraamiseen: Jos joku tekee linkin merkintään, merkinnästä tulee automaattisesti linkki tuohon kommentoivaan merkintään. Lokari ei vielä sisällä trackback-toimintoa.
  • Blogrolling: Weblog-sivustoilta löytyy usein linkkilista sivuston kirjoittajan seuraamista weblog-sivustoista. Tällainen blogroll-lista toimii sekä suosituksena muille, myös kirjanmerkkinä kirjoittajalle itselleen. Linkkilistat helpottavat uusien ja kiinnostavien sivustojen löytämistä.
  • RSS-feedit: RSS (Real Sipmle Syndication) on XML-formaatti uutiskoosteiden tekemiseen. Useimmat julkaisujärjestelmät tuottavat automaattisesti RSS-kielisen version blogin uusimmista merkinnöistä. RSS on tarkoitettu muiden ohjelmien luettavaksi. Useita eri sivustoja tai uutislähteistä voidaan seurata kootusti ns. aggregointiohjelmien avulla.

Lokari - 'yet another blogging tool'

Erilaisia weblogien julkaisujärjestelmiä on olemassa kymmeniä, jopa satoja. Järjestelmät voidaan jakaa yleisesti kahteen luokkaan:

  1. Valmiit weblog-palvelut: palvelun tarjoaja tarjoaa sekä valmiin paketin, välineen osoitteen ja levytilaa. Olemassa on sekä ilmaisia (esim Blogger) että maksullisia palveluita (TypePad.)
  2. Omalle palvelimelle asennettavat ohjelmat: Vaatii käyttäjältä levytilaa palvelimelta, jolla lisäksi on oltava asennettuna välineen edellyttämä skriptikieli (ja usein myös tietokanta). asennus vaatii myös usein teknistä osaamista, mutta ohjelmat ovat yleensä ilmaisia open source -ohjelmia ja toiminnoltaan varsin monipuolisia (esim. Textpattern ja WordPress).

Lokari kuuluu näistä jälkimmäiseen luokkaan, mutta tiedekunnan jäsenille se tarjotaan valmiina palveluna. Tekniikaltaan Lokari hieman eksoottinen, sillä se on kirjoitettu tiedekunnassa kehitetyllä XSLT:ta muistuttavalla XSEUS-kielellä, joka sekin on edelleen kehitteillä. Tämän vuoksi Lokari ei vielä ole saatavissa tiedekunnan ulkopuoliseen käyttöön.

Kun valmiita järjestelmiä on olemassa, oman järjestelmän kehittämisen järkevyys voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Ratkaisulla on kuitenkin ollut omat etunsa: Ohjelma on voitu kustomoida mahdollisimman hyvin tiedekunnan tarpeisiin. Joitain ominaisuuksia ollaan voitu suosiolla jättää pois, jolloin järjestelmästä on saatu madollisimmanhelppokäyttöinen. Kotitekoista järjestelmää voidaan myös tarvittaessa muuttaa ja jatkokehittää toivomusten ja muuttuvien tarpeiden mukaan. Lisäksi weblog-julkaisujärjestemät ovat ohjelmina varsin yksinkertaisia, joten oman järjestelmän kirjoittaminen ei ole ollut mitenkään mahdoton tehtävä.

Weblogien käytöstä opetuksessa

Weblogien aiheet ja käyttötarkoitukset vaihtelevat loputtomasti: sivusto voi toimia yksinkertaisesti itseilmaisun välineenä tai päiväkirjana, tai sillä voi olla jokin tiedotuksellinen funktio. Weblog voi toimia myös henkilökohtaisena muistiinpano- tai tiedonhallintatyökaluna. Blogeja käytettään jo yleisesti tällä tavoin tukimustyön apuvälineenä: tällainen 'Knowledge-blog' (tai 'K-log') toimii sekä oman tutkimuksen kehittelyssä, että vuorovaikutusvälineenä muiden tutkijoiden kanssa.

Nämä samat funktiot ovat myös weblogien opetuskäytön taustalla. Yksinkertaisin sovellus on weblogin käyttö kurssin verkkosivujen päivittämiseen. Blogien kronologinen formaatti sopii tähän hyvin sillä kurssin uusimmat uutiset löytyvät helposti heti etusivulta. Hyvä esimerkki tästä on Eläinpolitiikkakurssi. Blogiin on myös helppo linkittää tai tallentaa kurssin oppi- tai oheismateriaalia, vaikkakin suurten oppimateriaalimäärien hallintaan blogit soveltuvat huonosti.

Opiskelijoiden osallistumista voidaan lisätä esimerkiksi tehtävillä, joihin opiskelijat vastaavat kommentointimahdollisuuden avulla. Kurssilaisille voidaan tarvittaessa antaa myös oikeudet itse sivuston muokkaamiseen, jolloin nämä voivat kirjoittaa esim. omat lopputyönsä erillisenä merkintänä, jota opettaja ja muut opiskelijat voivat kommentoida. Yhdessä kirjoitettava blogi voi olla hyvä väline esim. erialisten ryhmätöiden tekemiseen.

Opiskelijat voivat myös osallistua (verkko)kurssin toimintaan oman weblog-sivustonsa avulla. Tällainen malli on ollut käytössä verkkoviestinnän tutkimuskurssilla.

Case: Verkkoviestinnän tutkimuskurssi

Verkkoviestinnän tutkimuskurssi on valtiotieteellisessä tiedekunnassa meneillään oleva kokeilu täysin blogeihin perustuvasta verkkokurssista. Kurssin verkkoympäristö koostuu osallistujien omista weblogeista, kurssin tiedotussivusta (myös weblog) ja kaikkia blogeja seuraavasta seurantasivusta, joka rakentaa reaaliajassa koosteen kurssin blogien uusimmista merkinnöistä näiden tuottamien RSS-feedien avulla. Seurantasivu on toteutettu Lukkari-nimisellä hyvin yksinkertaisella RSS-feedejä lukevalla ohjelmalla, joka tullaan integroimaan osaksi Lokaria. Vastaavia ohjelmia ja palveluja on weblog-julkaisujärjestelmien tavoin olemassa myös useita.

Kurssin osallistujat tekevät kurssilla tutkimusta jostain verkkoviestintään liittyvästä aiheesta. Useimmat työstävät kurssilla omaa graduaan tai sen osaa, osa tekee pientä tutkimusta vain tämän kurssin puitteissa. Kurssi toimii ikään kuin hajautettuna, jatkuvatoimisena seminaarina, jossa jokainen osallistuja kirjaa tutkimuksen liittyviä ajatuksia ja analyysejään oman bloginsa sivuille ja keskustelee niistä muiden kurssilaisten kanssa blogien välityksellä.

Vastaava kurssi voitaisiin hyvin toteuttaa myös ilman weblogeja, mutta blogein avulla organisoituna sillä on tiettyjä piirteitä, joita ei voitaisi saavuttaa esim. käyttämällä suljettua oppimisympäristöä:

  • Keskustelu on hajautunut usealle sivustolle, ilman keskitettyä foorumia. Kurssin seurantasivun tyyppisillä koosteilla voidaan kuitenkin seurata hajautettuja keskusteluja ja luoda väliaikainen sidos useamman blogin välille. Kaikki tekstit ovat kuitenkin julkisia, ja keskusteluun voivat osallistua myös kurssi kuulumattomat henkilöt.
  • Useat kurssilaiset käyttävät oman blogiaan paitsi kurssin puitteissa, myös muuhun "bloggaamiseen". Samaa omaa blogia voidaan siis käyttää myös useammalla kurssilla, ja myös (ehkä ennen kaikkea) kurssien ulkopuoliseen viestintään.
  • Blogien kirjoittajilla on täysi hallinta omalla sivustolla julkaistuista teksteistä, niihin jätetyistä kommenteista ja pysyvistä linkityksistä. Tämä on sekä käytännöllistä, myös luo jatkuvuutta yli yksittäisten kurssien. Ennen kaikkea opiskelijalle syntyy tunne omasta, itsenäisestä tilasta verkossa: Hän on oman sivustonsa omistaja, ei vain jäsen tai käyttäjä jossain opetusympäristössä.

Kurssi on muotoiltu mahdollisimman vapaamuotoiseksi: Kurssi on jaettu vaiheisiin, joilla on melko yleisiä tavoitteita, mutta opiskelijoille on tarkoituksellisesti annettu varsin vähän suoranaisia ohjeita siitä, miten kurssilla itse asiassa tulisi työskennellä. Tähän mennessä kokemukset ovat varsin hyviä, mutta älkää uskoko minua: tutustukaa kurssin itse (linkki vie kurssin seurantasivulle).

Opettamisesta (vertais)oppimiseen: irti kurssien raameista

Lokaria ei vielä toistaiseksi ole suuremmin mainostettu tiedekunnan opiskelijoille, vaikkakin se on saatavilla kaikille halukkaille. Nykyisen kirjoittajajoukon synnyttämä keskustelu muistuttaa monella tavalla yliopiston kuppiloissa käytävää puolijulkista kahvilakeskustelua: Suurin osa nyt Lokarilla blogeja kirjoittavien opiskelijoiden teksteistä liittyy opintoihin vain välillisesti tai ei lainkaan, mutta oman tieteenalan näkökulmat käsiteltäviin ilmiöihin ovat vahvasti läsnä. Silloin tällöin syntyy myös tiukkaa tieteellistä keskustelua.

Weblogien opetuskäytön mielenkiintoisimmat näkymät eivät liitykään lainkaan kursseihin tai formaaliin opetukseen. Blogien suurin tulevaisuuden lupaus on yleisessä keskustelun ja avoimuuden lisäämisessä ja vertaisoppiminen voi blogien kohdalla muodostua organisoitua opetuskäyttöä merkittävämmäksi. Esim. verkkoviestinnän kurssilaisten toiminnan voisi hyvin kuvitella jatkuvan epävirallisena gradupiirinä vielä kurssin päättymisen jälkeenkin.

Ohjeita oman kehityshankkeen suunnitteluun

Millainen on sitten on hyvä TieVie-kehityshanke? Edellisvuoden koulutuksessa hankkeet olivat varsin vaihtelevia, joten määreet päätyvät helposti olemaan melko yleisluonteisia. Pyrin tässä listaamaan joitain yleisiä ajatuksia aiheesta, omaan kokemukseeni nojaten ja erityisesti tekniikan näkökulmasta. Samalla tunnustan auliisti, että oma hankkeeni ei välttämättä täytä kaikkia tässä hyvälle hankkeelle asettuvia ehtoja.

1. Toteuta hanke, jonka (ehkä) tekisit myös ilman TieVie-koulutusta.

Tämän yksinkertaisen säännön seuraaminen takaa, että hanke lähtee aidosti omista tai oman yksikön tarpeista, nivoutuu osaksi tekijän työtehtäviä ja on toteutettavissa. TieVie-koulutukseen kuuluu runsaasti myös paljon muutakin tekemistä kuin suoraan kehityshankkeeseen liittyvät tehtävät, jolloin on sekä mielekästä jettä työeknonmista, että hanke on osa normaalia työtopimintaasi.

Erityisesti tekniikkahankkeissa hankkeen laajuudesta on vaikea sano mitään yleispätevää. Sopiva laajuus riippuu omista taidoista ja käytössä olevista resursseista: Esimerkiksi ohjelmointitaidottoman ei välttämättä kannata lähteä tekemään omaa julkaisujärjestelmää. :)

2. Valitse oikea tekniikka hankkeen tarpeisiin

Harkittaessa tekniikkaa, jolla hanke toteutetaan, joudutaan hankalaan paikkaan. Erilaisia mahdollisuuksia on lähes rajattomasti, mutta tieto niistä voi olla vähän, jolloin on helpooa turvautua siihen tutuimpaan: Jos hanke on verkkosivusto aiheesta X, se työkoneella valmiina oleva webbieditori ei kuitenkaan välttämättä ole oikea väline sivuston toteuttamiseen, eikä sivustoon ole aivan pakko tehdä Flash-animaatioita, vaikka aiheesta olisikin juuri pidetty koulutusta. Omat taidot ja yksikössä tarjolla olevat ratkaisut ja tukipalvelut asettavat luonnollisia rajoitteita, mutta niidenkin puitteissa on yleensä pelivaraa. Lisäksi tekniikoita ei välttämättä tarvitse opetella kokonaan itse: asioista voi hankkia yleiskäsityksen ja hankkia teknisen toteuttajan muualta. Tietotekniikan opiskelijoilla on usein pulaa sopivista harjoitustöistä…

Tekniikan huolellinen valinta on tärkeää, siksikin, että tekniikka ei ole neutraalia: Erilaisilla välineillä ja tekniikoilla on oma logiikkansa ja ne ohjaavat erilaiseen lopputulokseen. Kaksi eri oppimisympäristöä, joissa on periaatteessa toisiaan vastaavat toiminnot julkaisuun ja vuorovaikutukseen voivat erilaisista käyttöliittymistä ja muista suunnitteluratkaisuista johtaen ohjata erilaisiin käyttötapoihin ja tulkintoihin oppimisesta ja opettamisesta.

3. Pohdi hankkeen jatkuvuutta

Omalla kohdallani olen huomannut, että varsinkin erilaisten pilottihankkeiden kohdalla hankkeen seuranta ja raportointi jää kokonaan tekemättä. Erityisesti kokeiluprojekteissa prosessissa opitut asiat ja umpikujat ovat usein muille kiinnostavampia kuin näkyvä lopputulos. Miten hanke dokumentoidaan ja/tai raportoidaan - ja ketä varten?

Teknisenkin hankkeen tai projektin jatkuvuuden varmistaminen on ennemminkin organisatorinen, kuin tekninen kysymys. Milloin, jos koskaan, hanke on "valmis", onko sen koskaan tarkoituskaan valmistua? Entä mitä sen valmistumisen jälkeen tapahtuu?

Linkkejä

Weblogeista yliopistoissa

Opiskelijoiden weblogeja

  • Discursed
    Nokkelaa havainnointia asioista ja ilmiöistä
  • Rajakulutusalttius
    Poliittista kommentointia
  • Aivomassaa
    Pohdintaa ja teorianmuodostusta mielestä
  • SaraG
    Sama sivusto toimii tutkimuskurssin ohessa myös henkilökohtaisena verkkopäiväkirjana
  • tHe cOpyPaSter
    Aito knowledge-blog, in English

Muita yliopistoblogeja

Weblog-työkaluja ja ohjelmia

  • Lokari
    Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisujärjestelmä
  • Blogger
    Suosituin ilmaisista weblog-julkaisupalveluista. Helppokäyttöinen, mutta rajoittunut.
  • Textpattern, WordPress
    Erinomaisia ilmaisia julkaisujärjestelmiä, vaativat palvelimelta PHP:n ja MysSQL:n
  • Bloglines, Kinja
    RSS-feedien aggregointipalveluja

Kommentit

Technorati

Aiheen kommentointi on pääättynyt.

Etusivu | Arkisto

Edit