Hesarin toimittaja kirjoittaa jutun siitä, miten hänestä ei olisi bloggaajaksi. Blogeissa keskustellan aiheesta ja esitetään samalla hauskaa ja fiksua palautetta (Kansantieteilijä, Sedis, Jussi Og, Kari Haakana, Anita Konkka, Dazzle...).
Ehkä Sanomien toimituksessa tosiaan on vähän patisteltu toimittajia bloggaamaan, kuten Sedis leikillään esittää. Muuten on vaikea ymmärtää, mikä Puginin on motivoinut jutun kirjoittamaan. Sen tarkemmin kirjoitusta riepomatta haluasin kiinnittämään huomion siihen, mitä tiedotusvälineillä olisi opittavaa tämän tyyppisistä blogikeskusteluista yleisemmin.
On hienoa, että Suomen johtava sanomalehti on lähtenyt mukaan sekä blogi-ilmiön uutisointiin, että osallistuu keskusteluun - sillä juuri keskustelua blogit ovat - omilla blogeillaan. Erityisesti ilmiön taaja uutisointi Hesarissa on lisännyt tietoisuutta aiheesta ja luonut sille uskottavuutta Suomessakin.
Monet Hesarin blogit ovat myös ihan laadukasta kamaa. On kuitenkin kyseenalaista, tuovatko ne mitään laadullisesti uuttaa lehden verkkojulkaisuvalikoimaan. Teknisen toteutuksen näkökulmasta kaikki Hesarin uutisetkin ovat jo ollet verkossa kommentoitavissa (kaikki eivät toki ilmaiseksi) ennen lehden blogejakin.
Ponttini on tämä: Blogit eivät ole (vain) tietty julkaisuformaatti, vaan ennen kaikkea keskusteluja. Lehtijutut ja uutiset taas toimivat usein paitsi tiedotteina, myös käsittelemänsä aiheen merkitsijöinä, joihin aiheesta käytävä julkinen keskustelu voi kiinnittyä. Lehdille, joilla on jo vakiintunut asema julkaisijana blogien merkittävin potentiaali ei olekaan lehden omissa blogeissa, vaan toimiminen kiintopisteenä blogeissa käytävälle palautteelle ja keskustelle.
Tämä edellyttää kuitenkin lehdeltä tiettyjä asioita. Toimiakseen blogikeskustelujen kiintopisteinä - ja hyötyäkseen siitä - (verkko)lehden tarvitsee varmistaa lähinnä kaksi asiaa: viitattavuus ja mahdollisuus hajautuetteujen keskustelujen seurantaan.
Viitattavuus edellyttää pysyvää permalinkkiä kaikista jutuista. Myös jutuilla, jotka julkaistaan vaikkapa vain lehden paperiversiossa tai jotka ovat maksullisia, tulisi olla pysyvä, jutun identifioiva osoite, johon voi tehdä linkin. Esimerkkitapuksessakin paperilla julkaistu juttu herätti keskustelua verkossa. Näissäkään tapauksissa blogeissa ei pitäisi enää joutua tyytyä viittamaan lehden päiväykseen ja sivunumeroon.
Blogikeskustelujen seuranta helpottuu, jos jutusta käytävä keskustelu löytyy jutun yhteydestä. Käytännössä: lukijalle tarjotaan linkit juttuun viittaaviin blogimerkintöihin. Olen aiemmin liputtanut Trackbackin puolesta, mutta vastavuoroiset linkit onkin helpompi toteuttaa blogeja indeksoivan Technoratin kautta: kaikki jutusta (tai blogimerkinnästä) blogeissa käyty keskustelu löytyy yhden napin takaa - edellyttäen, että asian mukaista viittauskäytäntöä on noudatettu. Ainakin Newsweekillä ja Washington Postilla on tästä monipuolisempi versio, joka hakee tulokset lehden omille sivuille.Tällaisen palvelunhan voisi tarjota myös Blogilista.
Viitattavuudesta ja seurannan helpottamisesta lehdelle ja lukijoille koituvien etujen pitäis olla ilmeisiä, en lähde niitä tässä sen kummemmin listaamaan. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että mitä tulee tiedotusvälineiden asemaan blogikeskustelujen viittauskohteena Suomessa Hesari on puutteistaan huolimatta tällä hetkellä aika vahvoilla. Asetelma voi kuitenkin muuttua nopeasti, jos joku pienempikin lehti tarjoaa verkkosivuillaan mainitut tekniset edellytykset. Ja pitkä häntä mielessä: blogikeskusteluja voivat hyödyntää aivan samalla periaatteella myös erikoisjulkaisut.
Kommentit
Technorati
Kommentoi
Erota kappaleet kahdella rivinvaihdolla, ei HTML-merkkausta. Anonyymit kommentit ilman yhteystietoja ovat vapaata riistaa moderoinnille.