Vuoden 2008 hallitus
15.11.2007 klo 21:10
Näyttävät saaneen HYY:n hallitusneuvottelut vuoden 2008 hallituksesta päätökseen. En ole osallistunut neuvotteluihin – toisin kuin neljänä edellisenä vuonna – joten tässä vain muutama ulkopuolisen tarkkailijan havainto.
Kyseessä on siis neuvottelutulos, joka voi siis (ainakin teoriassa) vielä muuttua.
Paikkajako on siis HYALin neuvottelijan mukaan seuraava:
pj – Ulla Hemminki (OSAK)
järjestöt, tuutorointi – Pasi Hario (HYAL)
kv, kaksikielisyys – AnneSophie Hokkanen (SNÄf)
kopo – Rita Jailo (Sitvas)
sopo, ymppä – Emma Kari (HyVi)
viestintä, strategia – Aura Kostiainen (HYAL)
HYY Yhtymän hall. pj. – Hannu-Matias Nurmi (HYAL)
KJK pj, yhdenvertaisuus – Antti Palmu (OSAK)
sopo, kaupunki – Leena Pihlajamäki (OSAK)
TJK pj – Petrus Repo (HYAL)
kopo, oikeusturva – Liisa Reunanen (HELP)
kulttuuri, ravintola-asiat – Martti Tulenheimo (HyVi)
Yhteensä 12. Hallituksen kokohan pieneni yllättäen viime vuoden neuvotteluissa kolmestatoista kymmeneen, jotta meidät ja vihreät saatiin pihalle. Nyt näyttää siltä, ettei tuo ratkaisu eikä koko hallituspohja ollut hyvä, sillä punavihreät ovat näköjään taas mukana ja hallituksen koko melkein entisensä. Oli tietysti selvää jo vuosi sitten, ettei nykyinen hallitus voi ehtiä hoitaa kaikkia tehtäviään.
Tällä kertaa kokoomus, demarit ja keskusta jäivät ulkopuolelle, eli hallituksesta puuttuvat puoluepoliittiset ryhmät sekä uusi ryhmä Tsemppi. (Ei nyt tässä yhteydessä avata sinänsä kiinnostavaa keskustelua vihreiden puoluesitoutumattomuuden asteesta.)
Itse näkisin, että ainakaan kaupunki-, ympäristö-, koulutus- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä ylioppilaskunnan läheiset kontaktit puoluekenttään eivät ole haitaksi.
Joku muu, jota kiinnostaa, voi halutessaan kaivaa esille ehdokkaiden kampusedustavuuden, vaalimenestyksen ja muita taustatietoja.
Salkuista yhdenvertaisuus, oikeusturva ja ravintola-asiat herättävät huomiota. Tasa-arvosta puhuminen ei ilmeisesti ole enää muodikasta, tasa-arvohan on kuulemma jo toteutunut. Tasa-arvoasiat ovat myös usein olleet sopovastaavan kontolla, ja hoitajastaan riippuen niitä on hoidettu tai sitten ei. Ja sitten, ovatko oikeusturva ja ravintola-asiat vastuualueina neuvottelutilanteen ad hoc -ratkaisuja vai mistä lie kyse? Edellinen on perinteisesti osa kopoa ja jälkimmäinen on ihan uusi juttu.
Hallituksessa on paljon hyviä ja päteviä ihmisiä. Poliittisestikin ollaan osittain hyvillä linjoilla, jos kohta poikkeuksiakin on: HELPin edustajan mielestä (vaalikoneen mukaan) pitäisi automaatiojäsenyys purkaa, panna ulkkareille lukukausimaksut, lopettaa ylioppilaskunnan yhteiskunnallinen osallistuminen ja olla tasaamatta vanhemmuuden kustannukset. HELP meneekin joiltain kohdin kokoomuksesta oikealta ohi. Talousvaliokunnan pj haluaisi kerätä/säästää rahaa nostamalla jäsenmaksua ja lopettamalla vippikassan. Köyhien ystävä. Onneksi talousvaliokunnassa ei kysymys sukupuolten palkkaeroista ole kovin usein asialistalla: "En ymmärrä kysymyksen syvintä olemusta."
Tuleva puheenjohtaja Hemminki on kunnostautunut edustajistossa lähinnä vastustamalla kehitysyhteistyötä. Odotan innolla hallitusohjelmaa.
Mielenkiintoista on myös, ettei vaalitulos juuri vaikuttanut HYALin ja Osakuntien epäpyhään allianssiin, vaikka poliittisesti näillä on aika vähän tekemistä keskenään – paikkojen sulle–mulle-jako näyttää jatkuneen. Vaikka osakunnat menetti kolme paikkaa neljästätoista ja HYAL lisäsi viidellä seitsemääntoista, HYALilla on yhä vain neljä paikkaa hallituksessa ja osakunnilla kolme. Puheenjohtajuus ja talouspaikat (Yhtymä, TJK, KJK) on jälleen jaettu näiden kesken, kuten "aina" ennenkin. Siitä huolimatta, että HyVin ja Sitvasin vaalirengas on kolme paikkaa osakuntia suurempi. Jotkut asiat eivät näköjään muutu yhden vuosituhannen aikana. Miksei vaalivoittaja HYAL ottanut viittä paikkaa tai edes puheenjohtajuutta? Vihreillekin olisi kuulunut kolme paikkaa, ainakin enemmän kuin osakunnille juuri nuo kolme paikkaa.
En tietenkään tiedä, mitä kassakaappisopimuksia ryhmien kesken on mahdollisesti tehty. Varmaankin jotain.
HYY on poikkeuksellinen ylioppilaskunta siinä mielessä, että sillä on hoidettavanaan melkoinen omaisuus. Tämä näkyy myös hallituksen koostumuksessa (ja kähminnän määrässä). Voitaneen kysyä, onko haitallista ylioppilaskunnan edunvalvonta- ja muulle työlle, että hallituksesta noin neljän–viiden henkilön työpanos menee omaisuudenhallinnointiin? Ja jos on, pitäisikö tai voisiko sille tehdä jotain? On tietysti hyvä, että yritystoimintaa ohjaa varsin laaja opiskelijaedustus, mutta entä jos siitä on haittaa ylioppilaskunnan "varsinaiselle" toiminnalle?
Mielenkiintoista tarkkailijan näkökulmasta on muuten se, että ainakin tällä vuosituhannella suuret, opiskelijan edusta mielellään puhuvat sittariryhmät ovat paitsi omineet talouspaikat, myös mielellään antaneet ns. substanssipaikat tai osan niistä vihreille ja punaisille (silloin kun näitä on mukaan otettu). Jätän arvelematta, mistä tämä ehkä kertoo.
wtf lol
Moi,
lyhyellä katsauksella näyttäisi siltä, että edunvalvontapaikat ovat menneet suurinpiirtein 50-50 sittareiden ja poliittisten kesken. Kuten tänäkin vuonna näyttäisi olevan.
Neuvoteltu hallitus on ryhmien voimasuhteiden mukainen, jos kaikille mukana oleville ryhmille taataan ainakin yksi hallituspaikka ja HyVi ja Sitvas muodostavat odotusten mukaisesti erilliset edustajistoryhmät.
Tätä "Tuleva puheenjohtaja Hemminki on kunnostautunut edustajistossa lähinnä vastustamalla kehitysyhteistyötä." on pakko oikaista.
Kommenttina tähän outoon ja perättömään väitteeseen: se ei ole kehitysyhteistyön vastustamista, jos ei ole kannattanut HYYn budjetista 0,7% laittamista kehitysyhteistyöhön. Täysin eri asioita. Tiedän nimittäin kyseisen henkilön kannattavan kyllä kehitysyhteistyötä muuten erittäin paljon ja lahjoittavan henkilökohtaisestikin siihen rahaa. Toivottavasti jatkossa puhutaan oikeista asioista.
Okei, vastaan nimimerkin "Läheinen ystävä" oikaisuun: myönnetään, että kehitysyhteistyön vastustamisella ja ylioppilaskunnan rahoittaman kehitysyhteistyön vastustamisella on hiuksenhieno ero. Hemminki on vastustanut jälkimmäistä.
Tilastonikkarin ja Jounin huomautukset ovat aiheellisia. Voimasuhteita tulkittaessa on tosin muistettava, että kyseessä on likiarvot, jotka aina pyöristetään jonnekin, ja pyöristyksen suuntaan voivat vaikuttaa monet asiat, kuten esimerkiksi laadulliset kysymykset.
Peke taisi taas juuri allekirjoittaa väitteeni, johon vastaa.
(Toivottavasti kaikki muuten tajuavat, että tässä ei ole mitään henkilökohtaista; julkisessa tehtävissä toimivien luottamushenkilöiden poliittisten näkemysten tai toimintatapojen arvostelu on sallittua ja jopa välttämätöntä, vaikka itse vaalit olisivatkin kaverivaalit.)
Tuosta tasa-arvokäsitteen vaihtumisesta yhdenvertaisuudeksi sen verran, että idea on lähtöisin Sitvasin Elina Vaahteralta. Olin paikalla edari-pj-kokouksessa vuonna 2006, jossa Elina esitteli tasa-arvokyselyn tuloksia ja jossa keskusteltiin, että yhdenvertaisuus on tasa-arvoa laajempi käsite, joka tämän takia tulisi ottaa käyttöön. Tätä linjaa jatkettiin viime vuonna hallituksen salkun nimityksen vaihtamisella.
Tuosta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimistä on monenlaisia näkökulmia. Itse olen sitä mieltä, että niiden ei tarvitse tarkoittaa eri asioita, kuten esimerkiksi oikeustieteellisen professori Kevät Nousiainen on todennut. Suomalaisessa kielenkäytössä tasa-arvo vain on muotoutunut merkitsemään erityisesti sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuus ns. "muita syrjintäperusteita". Ongelmana yhdenvertaisuus-käsitteessä on tässä käytännössä tietysti sukupuolinäkökulman häivyttäminen, mikä on konsensushakuisessa Suomessa näkynyt aikaisemminkin liiallisena sukupuolineutraaliutena ja esimerkiksi vaikeutena käsitellä sukupuolittunutta väkivaltaa.
En usko kuitenkaan, että kenenkään HYYn hallituksen jäsenen mielestä sukupuolten tasa-arvo "on jo toteutunut", jolloin sille ei tarvitse tehdä mitään. Tärkeintä varmaan kuitenkin on se, miten asioita hoidetaan. Uskon että Antti on melko sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta (käytin nyt paremman puutteessa molempia käsitteitä kunnes joku keksii paremman tavan :), ja sitä paitsi hallitushan keskustelee yhdessä toiminnasta hallitusohjelman laatimisen yhteydessä.
Kiitos Jukka kommenteista ja keskustelusta. Sinulla on paljon hyviä näkökulmia. Ihmettelen kuitenkin hiukan, ettet kommentoinut mitenkään Sitvasin mukana oloa hallituksessa. Koko kirjoitus vaikuttaa ulkopuolelta käsin kirjoitetulta, minkä toteatkin jo alussa.
Haluaisin kuulla vanhojen toimijoiden lisäksi nuoremman polven näkemyksiä mukana olosta, olemmehan nyt samassa hallituksessa. Kriittisyydessä ei ole mitään vikaa sinänsä, mutta toivoisin keskustelun olevan hiukan rakentavampaa.
Ad Aura:
Onhan yhdenvertaisuus tietysti kattavampi käsite kuin tasa-arvo, jonka on totuttu tarkoittavan lähinnä sukupuolten tasa-arvoa. Sen ongelma on se, kuten sanoit, että kun fokusta laajennetaan, on vaara, että perinteinen tasa-arvonäkökulma hukkuu. Näin ei tietenkään tarvitse täydä, ja toimijathan itse määrittävät ne asiat, mihin kiinnittävät huomiota.
Kommentoinhan mä Sitvasin mukana oloa rivien välissä: muutkin totesivat, ettei homma toiminut ilman. ;-) Sitvasin tavoite oli päästä hallitukseen, ja minäkin kannatin tavoitetta (vaikken ollutkaan siitä päättämässä).
Mitä kriittisyyteen tulee, Sitvasin kriittisyyteen on viime vuosina aika vähän vaikuttanut se, onko järjestö hallituksessa vai ei. Myös itsekritiikkiä voidaan harjoittaa. Eikös se ole ihan hyväkin.
Mutta joo, ehkä mun pitää vaieta jos kaivataan nuoremman polven kommentteja.
Jukka, en sanonut että sun tulee vaieta seurakunnassa ;) Toivoin vain _myös_ nuoremman polven kommentteja!
Mä tunnetusti myös kannatan että Suomi ottaisi valuutakseen naisteneuron (se jossa kolikon toisella puolella luku 0,70e ja toisella puolella keskisormen kuva, feat Lehti), ja uskon ettei naisten tasa-arvo voi toteutua ilman aktiivista naisliikettä.
Tai sitten vaalikoneen kysymyksen olisi voinut muotoilla siten että sen tyhmempikin ymmärtäisi.
Peke hei, KVG.
Lyhyesti ottaen (vaalikoneen väittämässä "Vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa tasan työantajien kesken") kyse on siitä, että nykyisellään vanhemmuuden kustannukset (esim. vanheimpainvapaista ym. johtuvat "hankaluudet" työnantajille) koituvat lähinnä naisvaltaisten alojen työnantajille, mm. koska naiset jäävät kotiin paljon miehiä useammin. Miesten työntekoon lastensaannilla taas on aika vähäiset vaikutukset. Tällä on monia ilmeisiä ja vähemmän ilmeisiä seurauksia. Kustannusten tasaamisessa on kyse siitä, pitäisikö joillakin poliittisilla ja muilla toimilla pyrkiä siihen, että kakku jakautuisi tasaisemmin erityyppisille aloille, tai toisaalta, että isätkin saataisiin hoitamaan lapsiaan.
Ehkäpä yliopistojen tutkintovaatimuksiin voisi lisätä pakolliseksi sivuainekokonaisuudeksi perusopinnot ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta?
Kiitos Jukka mielenkiintoisesta katsauksesta. Nuo HELPin Reunasen näkemykset ovat kyllä hivenen pelottavia: "Minusta tutkinnon tulisi olla maksullinen, koska EU-ETA-alueen ulkopuolelta tulevat eivät todennäköisesti jää Suomeen valmistumisensa jälkeen." Apua, miten huonosti tämä kopo-ihminen on perehtynyt asiaan! Toivottavasti Hemminki pitää hänelle pienen esitelmän asiasta.