Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys negatiivisen yhdistymisvapauden rajoituksena
2.5.2006 klo 23:41 | Kevät 2006
Olen vääntänyt julkisoikeuden kandintutkielmaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä perusoikeutena turvatun negatiivisen yhdistysmisvapauden rajoituksena eduskunnan perustuslakivaliokunnan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia koskevien ratkaisujen valossa. Nyt työ on sitten valmis. Tein viimeiset viilaukset, lähinnä lähteisiin ja viitteisiin, ja päiväsin työn vapun päiväksi. Onhan vappu ylioppilaiden juhla.
Pitää vielä odettaa, että saan hyväksilukupäätöksen Helsingin yliopistossa muinoin suorittamastani tieteellisen kirjoittamisen yleisopintojaksosta niin saan virallisesti jättää työn sisään odottaman arvostelijoiden tuomiota.
Tiivistäen voinee sanoa, että ammattikorkeakoulun opiskelijakuntia koskevat perustuslakivaliokunnan lausunnot osoittavat, että kaikki ylioppilaskunnan hoitamat julkiset tehtävät, mukaan lukien niiden ytimessä oleva opiskelijaedustajien valitseminen yliopiston hallintoon, on mahdollista hoitaa myös ilman opiskelijoiden pakkojäsenyyttä ylioppilaskunnassa. Näin ollen yliopistojen ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia koskevien ratkaisujen jälkeen vähintäänkin kyseenalainen perusoikeusrajoitus. Toki voidaan ajatella, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä perustelee ylioppilaskuntien vakiintunut asema osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa. Tämä ajatus saa tukea perustuslakivaliokunnan yliopistolain säätämisen yhteydessä antamasta lausunnosta. Totean kuitenkin analyysissäni, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyydellä on vain etäinen yhteys itsehallinnon ytimeen. Näin ollen ylioppilaskuntien pakkojäsenyys saa korkeintaan vähäistä itsehallinnon suojaa. Tämä vähäinen itsehallinnollinen suoja on hyvin kyseenalainen ja painoarvoltaan heikko peruste perusoikeutena turvatun negatiivisen yhdistymisvapauden rajoittamiselle etenkin siinä tilanteessa, jossa yleiselle oikeudenmukaisuusperiaatteelle annetaan punninnassa suuri painoarvo. Viitattaessa yliopistojen itsehallintoon pakkojäsenyyden oikeuttamisperusteena viitataan näet juuri sellaiseen korporaatio- ja privilegioajatteluun, joka on liki vastakohta yleiselle oikeudenmukaisuusperiaatteelle.
Tämä tilanne, jossa yliopisto-opiskelija voidaan pakottaa liittymään opiskelijayhteisöön samalla, kun ammattikorkeakouluopiskelijan pakottamista käytännössä täysin yhtäläisiä julkisia tehtäviä hoitavaan opiskelijayhteisöön pidetään ei-hyväksyttävänä perusoikeusrajoituksena, on mielestäni selkeästi perustuslaissa turvatun yleisen oikeudenmukaisuusperiaatteen vastainen. Näyttääkin siltä, että todetessaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien pakkojäsenyyden perustuslaissa perusoikeutena turvatun negatiivisen yhdistysvapauden vastaiseksi eduskunnan perustuslakivaliokunta meni kumoamaan ne perustelut, joiden nojalla se oli aiemmin pitänyt yliopistojen ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä oikeutettuna perusoikeusrajoituksena. Tästä valiokunnan tekemästä suunnanmuutoksesta tulisi mielestäni loogisesti seurata (de lege ferenda) se, että yliopistojen ylioppilaskuntien pakkojäsenyys nostettaisiin uudelleen arvioinnin kohteeksi ja kumottaisiin niillä perusteilla, joilla ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien pakkojäsenyyttä pidettiin mahdottomana. Se entistä pidättyvämpi suhtautuminen negatiivisen yhdistymisvapauden rajoittamiseen, mikä puhuu ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien pakkojäsenyyttä vastaan, puhuu aivan yhtäläisesti yliopistojen ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä vastaan. Toisin sanoen oikeuden pintarakenteen alapuolella tapahtunut perusoikeusajattelun vahvistuminen haastaa sinällään muodollisesti pätevän ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä säätävän normin.
Tähän de lege ferenda kannanottoon ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden purkamisesta liittyy Pentti Arajärven teoksessaan Sivistykselliset oikeudet ja velvollisuudet (Joensuu 2006) esittämä de lege ferenda kannanotto toisen asteen oppilaitosten oppilaskuntien pakkojäsenyyden purkamisesta. Arajärvi perustaa oman kannanottonsa perustuslakivaliokunnan tulkintalinjan kehittymiselle sellaisena kuin se ilmenee valiokunnan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia koskevista lausunnoista. Oma kannanottoni yhdessä Arajärven kannanoton kanssa johtaisi tilanteeseen, jossa kaikkien suomalaisten opiskelijayhteisöjen oikeudellinen asema vastaisi ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien nykyistä asemaa.
Liitetiedostot:
- pakkojäsenyystyö (doc, 198 KB)
Erinomaista! Hiilikopio työstä perustusvaliokuntaan samantien!
HipHei! Kannatetaan! ....se on perustuslakivaliokunta...
Joo, niin on. Sormiini iski tuon yhdyssanan kohdalla akuutti polio. Ei voi mitn.