28.4.2009 klo 16:13
HYALin blogi on muuttanut osoitteeseen http://blogs.helsinki.fi/hyal-ry/ koska Yliopiston vanhan blogialustan on uhattu poistuvan käytöstä jo ainakin vuoden ajan.
Päivittäkää ystävällisesti kirjanmerkkinne sekä RSS-syötteenne osoitteet. Uutena ominaisuutena nyt myös kommenteilla on oma RSS-syötteensä.
Petrus Repo
18.4.2009 klo 19:11
Jälleen on aika keväisen kliimaksin eli keskustelu HYYn jäsenmaksusta on virinnyt! Keskustelussa on yksi yhteinen piirre: jäsenmaksun korotustarvetta kritisoidaan, koska HYYn rakennushankkeesta Domus Academicalla ei ole kaikissa piireissä oikein tykätty.
Millaisesta jäsenmaksun korotustarpeesta keskustelisimme ilman Domus Academican rakennushanketta? Teinpä pienen laskelman.
1) Tarkastellaan syksyn 2007 ja kevään 2008 HYYn jäsenmaksua, joka oli yhteensä 34,70 euroa ilman YTHS:n osuutta. Tästä päätettäessä vuonna 2007 ei budjetissa ollut vielä kiinteitä Leppäsuosta aiheutuvia kuluja, eikä jäsenmaksua vuonna 2007 korotettu Leppäsuosta johtuvista syistä.
2) HYYllä oli vuoden 2007 lopussa 32.396 jäsentä.
3) HYYllä arvioidaan olevan lukuvuodella 2009-2010 enää 28.500 jäsentä. Pudotus johtuu syksyn 2008 maisteripiikistä sekä YTHS:n päätöksestä rajata jatko-opiskelijat opiskelijoiden terveyspalvelujen ulkopuolelle. Jälkimmäiseen on varauduttu 1000 jäsenen vähenemisenä syksyllä 2009, mutta kehyksessä syksyn jäsenmäärän oletetaan perustutkinto-opiskelijoiden osalta pysyvän samana.
4) Jäsenmäärän pieneneminen lukuvuoteen 2007-2008 verrattuna ilman jäsenmaksun korotusta vähentää HYYn tuloja noin 135.000 euroa [= (32400-28500)*34,70e]. Jäsenmaksukannan pieneneminen aiheuttaa siten 4,74 euron korotuspaineen [= 135.000e/28.500].
5) HYYn toimintatalouden työntekijöiden palkankorotusten arvioidaan olevan 43.000 euroa vuonna 2009. Jäsenkohtainen korotuspaine on 1,51 euroa [= 43.000e/28.500].
6) SYL reagoi omassa keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmassaan ylioppilaskuntien jäsenmaksukannan pienenemiseen korottamalla omaa jäsenmaksuaan 0,50 euroa joka vuosi seuraavan viiden vuoden ajan. Tämä siirtyy suoraan 0,50 euron korotuspaineena HYYn jäsenmaksuun.
Yhdessäkään ylläolevassa kohdassa ei oteta kantaa Leppäsuon tuottamiin kustannuksiin, eli niiden mukainen korotuspaine ilman Leppäsuota on yhteensä 6,75 euroa. Hallituksen esityksessä edustajistolle jäsenmaksua esitetään korotettavaksi 5,00 euroa, ja tähän lukuun on laskettu mukaan myös Leppäsuon aiheuttama kulupaine.
Olen sitä mieltä, että hallituksen esitys jäsenmaksun korottamiseksi ei riitä, vaan jäsenmaksua tulee korottaa vähintään sen verran, että korotuksella katetaan muut kuin Leppäsuon vuoksi lisääntyneet kustannukset. Leppäsuon myötä HYYn vuosittaiset kustannukset kasvoivat vuoden 2009 talousarvioon noin 700.000 euroa. Tätä tasapainotettiin vuonna 2008 tehdyin säästölinjauksin, jotka ovat laskentatavasta riippuen 390.000-470.000 euroa (*).
Viimeistään vuoden 2010 talousarviota laadittaessa olisi syytä tehdä päivitetty laskelma siitä, mikä on HYYn tämänhetkinen säästötarve. Laskelmat olisi mukavaa saada jo keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS) laatimiseen, mutta en oikein tiedä, uskaltavatko edustajistoryhmät linjata syksyn KTS:ssä mitään, koska vaalit ovat siitä vain parin kuukauden päässä.
Petrus Repo
LASKELMA VUONNA 2008 LINJATUISTA SÄÄSTÖISTÄ (tästä varmaan puuttuu jotain)
Vuonna 2008 tehtyjen linjausten mukaiset toimintatalouden leikkaukset:
Lisäksi huomioitava seuraavat, jotka eivät ole em. säästölukemassa mukana:
Palvelut:
Vanhat tilat:
Uudet tilat:
16.2.2009 klo 21:53
Onko muutto aiheuttanut päänsärkyä? Mitä kaikkia tiloja HYYllä olikaan ja miten niitä voi käyttää? Miten toiminta-avustusta taas haettiinkaan? Miksi alinan käyttö maksaakin yhtäkkiä jotain? Saako järjestötoiminnasta noppia ja kuinka paljon?
HYAL eli Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset pitää vuoden ensimmäisen järjestösaunan, jossa järjestöaktiivit pääsevät tapaamaan toisiaan ja kertomaan ideoistaan. Moni asia on HYYllä muuttunut viimeisen vuoden aikana ja on nyt hyvä puhua vähän uudistetuista tiloista ja niiden käytöstä. Ajankohtaista on myös toiminta-avustusten hakeminen, joka tuntuu joka vuosi olevan ihmeen hankala järjestelmä. Nyt paikalla on paljon auttavia ihmisiä, jotka osaavat antaa vinkkejä.
Saunomme ensimmäistä kertaa Domus Gaudiumin uudella kattosaunalla 17.2.2009. Tilaisuus alkaa klo 18.15 keskustelutilaisuudella matlun klusterissa samassa osoitteessa kahta kerrosta alempana. Toivoisimme järjestöistä kahta edustajaa paikalle. Jos paikka ei ole entuudestaan tuttu niin ei huolta, tapaamme Domman B-talon ja Gaudiumin välisellä aukiolla klo 18.00. Jos tulee kysyttävää niin allekirjoittaneelle saa soittaa numeroon 050-3463139.
Nyt kaikki mukaan ja tapaamaan järjestökavereita!
Nähdään saunalla!
20.1.2009 klo 21:58
Vuosi alkoi ja Unicafeessa ei enää saa ladata Lyyralle rahaa. Syyksi ilmoitettiin lataamisen aiheuttavan pitkiä jonoja ja niitä haluttiin lyhentää.
Nyt sitten Lyyra-alennuksen saa vain korttia näyttämällä. Mikäs siinä, mutta kuitenkin kärsin itsekin monien muiden kumpulalaisten kanssa samasta ongelmasta eli käteisen puutteesta, koska lähellä ei ole missään automaattia.
Eli käytännössä maksan aina Lyyralla ja lataan sitä pankkikortilla. Nyt kun lataus ei enää onnistu niin siirryn maksamaan pelkästään pankkikortilla ja tietenkin maksuun meneekin yhtäkkiä aivan yhtä pitkä aika kuin mitä menisi jos lataisin pankkikortilla Lyyraa.
Huonona puolena se, että nyt joudun tietenkin maksamaan aina kortilla enkä lataamaan vain parin viikon välein rahaa. Eli sanoisin että koko jonojen lyhennysprosessi aiheuttaa vain niiden pidentymistä.
Kaiken tämän voisi välttää jos lataisi lyyralle rahaa etukäteen verkossa. En kuitenkaan kanna pankkiavaimia mukanani, joten kun olen päässyt kotiin, olen jo täysin unhohtanut että lyyralla ei ole rahaa ja ongelma muistuu vasta seuraavana päivänä kun yritän uudelleen maksaa sillä.
Eli en näe ongelman varsinaisesti poistuneen, vaan aihetuttaneen lisää ongelmia. Ihmiset siis pakotettiin jonojen lyhenemisen verukkeella käyttämään järjestelmää, joka ei toimi. Kuulen joka päivä valitusta siitä kuinka kortille ei ole mennyt rahaa, kuinka pankki ei toimi tai tietyiltä pankeilta ei edes voi ladata rahaa ja kuinka turha paikka Lyyran verkkopalvelu on.
Lyyran verkkosivusto on epäonnistunut kokeilu saada opiskelijoille jokin kohtaamispaikka verkossa. Kuitenkaan kukaan ei oikein innostunut palvelusta, kun samaan aikaan facebook kahmi käyttäjät itselleen. Nyt kun kukaan ei käytä verkkopalvelua, päätettiin ihmiset pakottaa sinne Lyyran latauksen avulla. Tuleepa mieleen Wanhan kuppila, jota on yritetty saada opiskelijoiden kohtaamispaikaksi vaikka kuinka kauan. Ehkä opiskelijat pitäisi pakottaa sinnekin viemällä anniskeluoikeudet muista keskustan kuppiloista.
Eli milloin oma tappio pitäisi myöntää ja ryhtyä suunnittelemaan miten päästä eteenpäin? Useat järjestöt voisivat kaivata wikipalveluita ja tapahtumakalentereita. Jos Lyyra lähtisi tarjoamaan järjestöille toimivia ja tarpeellisia palveluita, niin jäsenetkin seuraisivat perässä. Nyt siis on aika miettiä uudelleen mikä palvelee jäsenistöä ja mikä järjestöjä!
